Ihmisarvo kuuluu ikääntyneelle elämäntapaan katsomatta.


Uskallatko katsoa ihmistä silmiin?

Heidi Eriksson

Tapasin ikääntyneen naisen eräänä lokakuisena aamupäivänä Hakaniemen torilla. Hän joi kirkasta suoraan pullosta. Päällä oli väljä miesten takki, päätä peitti lippalakki ja jalassa olivat ballerinatossut. Oli huulipuna ja kynsilakat. Nainen yritti saada kontaktia pysäkillä odottajiin, tuloksetta. Kaikki ovat tulleet kuuroiksi, hän puhisi.

Viimein hän alkoi lähestyä minua. En kääntänyt katsettani pois. Taisin katseellani rohkaista tulemaan lähemmäs.

Hetken puheltuaan niitä näitä hän kysyi: Miksi katsot minua noin iloisesti? Oletko kirjailija tai tarkkailija? Hämmennyin. Miten hän saattoi arvata, että mielessäni pohdin tekstiä ikääntymisestä ja päihteidenkäytön puheeksiotosta.

Koska oli kolea aamu ja hänellä jalassaan vain ne kevyet ballerinat kysyin, onko hänellä kylmä. Nainen kertoi päällään olevan takin olevan keväällä edesmenneen aviomiehen tupakka-takki. Hän kosketti takin hihaa. Katsoin häntä ja näin kaipauksen. Katseemme kohtasivat. Hän halusi kätellä minua. Raitiovaunu saapui pysäkille ja meillä molemmilla oli kyyneleet silmissä. Halasin naista ja toivotin kaikkea hyvää. Kiitos enkelini, hän sanoi.

Sininauhaliiton erityisasiantuntija, pitkään saattohoidon parissa työskennellyt Kati-Pupita Mattila, kirjoittaa teoksessa Anna meidän nähdä (2016) arvostavasta kohtaamisesta. Jos ihmisellä on monia epäarvostuksen kokemuksia taustallaan, tarvitsee hän runsaasti vahvistusta oman arvokkuutensa kokemiseksi. Kohtaaminen on keino tähän. Kaunis katse on Mattilan mukaan ydintekijä arvostamisen välittymiselle.

Jokainen kohtaaminen on merkityksellinen. Uskallatko sinä katsoa toista ihmistä katseella, joka tulee sydämestäsi?

Suurin osa ikääntyneistä käyttää alkoholia hallitusti, mutta on pieni joukko ihmisiä, joille alkoholinkäytön arkipäiväistyminen saattaa tarkoittaa riskialttiimpaa alkoholin käyttöä. Riskirajat muuttuvat vuosien karttuessa ja esimerkiksi leskeys, läheisten ihmisten ja ystävien kuolema, sairaudet, kivut ja yksinäisyyden kokemukset voivat lisätä alkoholin riskikäyttöä.

Ikääntyneet alkoholin riskikäyttäjät käyttävät tutkimusten perusteella muita enemmän alkoholia ajankuluksi, yksinäisyyden tai masennuksen lievittämiseen tai elämän merkityksettömyyden tunteisiin.

Iäkkään ihmisen päihteidenkäyttö tulisi ottaa puheeksi erityisellä lämmöllä ja sensitiivisyydellä, sillä siihen liittyy usein voimakasta häpeää. Ikääntyneen alkoholiongelman hoito on yhtä tehokasta kuin nuoremman, usein jopa paljon tehokkaampaa.

Kättä pidempää puheeksioton avuksi löytyy esimerkiksi julkaisemastamme selkokielisestä oppaasta sekä näiltä sivuilta.

Kirjoittaja työskentelee Sininauhaliitossa ikääntyneiden päihdetyön koordinaattorina. Hän kehittää hyvinvointiin, itsetuntemukseen ja itsearvostukseen liittyviä työmenetelmiä yhteistyössä Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Hän on myös kirjoittanut selkokielisen oppaan Ikääntyminen ja päihteet (2015).

Ajankohtaista


Sininauhaliitto

Sininauhaliitto on valtakunnallinen asiantuntija ja toimija päihteisiin sekä syrjäytymiseen liittyvissä kysymyksissä. Liitolla on 92 jäsenjärjestöä, jotka tekevät auttamistyötä kristillisen ihmiskäsityksen pohjalta.