Pilke-ryhmissä luottamus kukoistaa - juhlaseminaarissa keskusteltiin ikääntyneiden hyvinvoinnista

23.11.2022

Pilke-toiminnan 20 vuoden merkkipaalua kokoonnuttiin juhlistamaan Helsingin Paasitorniin 8.11.22. Seminaarissa luotiin katsaus ikääntyneiden päihteidenkäyttäjien Pilke-toiminnan vaiheisiin ja nykytilaan. Yhteensä satapäisestä joukosta noin puolet oli paikan päällä ja puolet etäyhteydellä.

Tilaisuuden avauspuheessa Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Pekka Lund pohti Pilke-toiminnan perimmäistä tarkoitusta. Hänen mukaansa Pilke-toiminnassa kyse on välittämisestä ja luottamuksen rakentumisesta.

– Yhteiskunnan haavoittuvuus on niissä ihmisissä, jotka eivät luota. Ihmisiä, joiden luottamus itseen, muihin ihmisiin tai yhteiskuntajärjestelmään on horjunut. Pilke-ryhmät tavoittavat juuri näitä ihmisiä. Sininauhaliitossa meidän on tärkeä toimia siellä, missä luottamusta on vähän. Puhuja Pekka Lund, mies, puhujapöntössä

Pilke-vertaisryhmässä osallistuja oppii vähitellen ottamaan arkea haltuun. Arvostavat kohtaamiset ja keskustelut synnyttävät luottamusta. Ihminen tulee kohdatuksi ryhmässä sellaisena kuin hän on ja hänen itsetuntonsa vahvistuu.

– Osallistuja oppii ensin luottamaan Pilke-ohjaajaan, sitten itseensä ja muihin ihmisiin. Luottamus tulevaan ja järjestelmään vahvistuu vähitellen. Toiminnan onnistumista voidaan mitata luottamuksen vahvistumisessa, Lund totesi.

Tilaisuutta taitavasti juontanut toimittaja Tiina Merikanto yhtyi Lundin puheeseen summaamalla:
– Luottamus vaatii tekoja. Puhetta voi olla paljon mutta jos ei ole tekoja, ei ole luottamusta.

Pilkkeen tarina ja kurkistus tämän päivän toimintaan

Sininauhaliiton Katariina Karppisen esittelyosuuden videossa leskeksi jäänyt Ykä kertoo Pilke-tarinansa.   Ykä on saanut vertaisryhmästä tukea raitistumiseen, uusia sosiaalisia kontakteja sekä tukea arjen hallinnan vahvistamiseen.

– Kerta kaikkiaan he kohtelevat meitä hyvin. Kuin ne ohjaajat olisivat kavereita siellä, Ykä summaa videolla.

Pilke-toiminnan käynnistäjä Liisa Karvinen loi perustan Pilke-toiminnalle vuonna 2002. Pitäjänmäen Kotikallion palvelukeskuksessa työskennellyt Karvinen mietti keinoja saada ikääntyneitä päihteidenkäyttäjiä kotoaan liikkeelle. Hän lähti hakemaan ihmisiä yksitellen heidän kodeistaan mukaansa ryhmätapaamisiin.

PI-L-KE -nimi tulee sanojen alkukirjaimista: Pitäjänmäkeen, Liisan luokse, Keskiviikkona.

– Alusta asti Pilke-ryhmissä on ollut mukana ilo, huumori ja itselle nauramisen taito. Tapaamisissa on läsnä ihmisyyttä ja yhdessäoloa. Ohjaajana saa olla oma itsensä.  Ryhmissä on yhdenvertaisuutta meidän ihmisten kesken, pitkän linjan Pilke-ohjaaja ja yhteisötyöntekijä Terhi Pajunen Diakonissalaitoksen Hoivasta totesi.

Pilke sai siivet 2000-luvun edetessä hankerahoituksen myötä. Sininauhaliitto tuli mukaan Pilke-kehittämistyöhön vuonna 2005 koordinoimalla valtakunnallista Liika on aina liikaa – ikääntyminen ja alkoholi -monitoimijahanketta, jonka osahankkeena Diakonissalaitoksen Pilke oli.

Ensimmäinen Pilke-ohjaajakoulutus järjestettiin yhteistyössä vuonna 2010. Katariina Karppisen mukaan ohjaajakoulutukset ovat olleet Sininauhaliiton portti Pilkkeen jatkumoon.  Vuonna 2022 koulutettuja Pilke-ohjaajia on 255 ja noin 300 Pilke-ryhmäläistä osallistuu viikoittain 36 Pilke-ryhmään eri puolilla Suomea. Pilke-kouluttajia on ehditty kouluttaa Pilkettä elämään (2020–2022) -projektin aikana noin 20.

Projektityöntekijä Anna-Leena Nikula Sininauhaliitosta kertoi, miten korona-aikana Pilke-ryhmissä kannateltiin ryhmän osallistujia etämaailman mahdollisuuksin. Ohjaajat soittivat osallistujille, ottivat ryhmäpuheluja, lähettivät kirjeitä ja järjestivät etätapaamisia. Myös Pilke-ohjaaja- ja kouluttajakoulutukset toteutettiin etänä, mikä on tehostanut niiden järjestämistä ja parantanut niiden saavutettavuutta.

Seminaariin saatiin etäyhteydellä terveiset Laitilassa kokoontuvalta Pilke-porukalta, joka kommentoi Pilke-toimintaa näin:
– Pilke-porukassa parasta on se, että voi luottaa muihin ja uskaltaa kertoa omista asioistaan.
– Käydään retkillä, pelataan, syödään aamupalaa yhdessä.
– Tää on täydellinen näin! Toivottavasti Pilke-toiminta jatkuu myös seuraavat 20 vuotta.

Sosiaaliset suhteet vahvistavat hyvinvointia

Sosiaalityön professori Marjaana Seppänen Helsingin yliopistosta luennoi sosiaalisista suhteista hyvinvoinnin kulmakivenä. Seppäsen mukaan meillä Suomessa ei riittävästi ymmärretä vanhuussosiaalityön merkitystä ja ikääntyvien sosiaalisia ongelmia.

Seppäsen mukaan syrjäytyminen on moniulotteinen ilmiö ja se suhteutuu siihen yhteiskuntaan, jossa eletään. Yhteiskunnan rakenteet sekä ihmisen elämäntapahtumat ja omat resurssit vaikuttavat syrjäytymiseen. Valitettavan usein syrjäytyminen on ylisukupolvinen ilmiö.

– Yksinäisyyden kokemus on vakava uhka hyvinvoinnille. Perhesuhteilla on myönteinen vaikutus hyvinvointiin. Kääntöpuolena on, että perhesuhteet joskus ylläpitävät ja uusintavat riskejä kuten köyhyyttä ja väkivaltaa; läheiset ihmiset voivat toimia uhkaavasti ja ylläpitää sivuun jäämistä. Perheen merkitys korostuu elämän käännekohdissa, kuten syntymän, parisuhteen muutosten ja kuoleman tilanteissa, Seppänen totesi.

Yhteisön tarjoamalla osallisuuden tai yhteenkuulumisen mahdollisuudella on vaikutusta hyvinvointiin.

– Yhteisöön kuuluminen vahvistaa sosiaalista osallisuutta. Yhteiset kokemukset ja mielekäs toiminta kiinnittävät ihmiset ryhmään. Paikallisella yhteisöllisyydellä on suuri vaikutus. Vuorovaikutus ja yhteinen toiminta ovat merkityksellisyyttä ja turvallisuuden tunnetta tuovia elementtejä. Yhteisöt voivat myös mahdollistaa tuen piiriin pääsyn, Seppänen sanoi.

Ministeriön terveiset
Sosiaali- ja terveysministeriön asiakkaat ja palvelut -osaston osastopäällikkö Eveliina Pöyhönen onnitteli 20-vuotista Pilkettä etäyhteyden kautta. Pöyhönen toi puheenvuorossaan esille ikääntyneiden palvelujen toimintaa ohjaavat suositukset ja lainsäädännön.

Valmistelussa on parhaillaan muun muassa Sosiaalihuoltolain uudistus, johon mielenterveys- ja päihdelaki ollaan sisällyttämässä. Ministeriö korostaa varhaisen puuttumisen merkitystä sekä ennaltaehkäisevän toiminnan kuulumista kaikille toimijoille yli sektori- ja hallintorajojen.

neljän naista istuvat tuoleilla keskustelemassa. Oikealla juontaja.
Juontaja Tiina Merikanto (oikealla) johdatteli iltapäivän paneelikeskustelua. Osallistujina Maritta Haavisto, Titta Kärki, Päivi Maisila ja Hanna Saarinen.

Kohti ihmisarvoisia päihdepalveluita

– Pilke-porukalla on valtava merkitys ihmisen elämään. Se voi näkyä esimerkiksi niin, että menehtyneen ihmisen hautajaisissa saattoväkenä ovat Pilke-ryhmäläiset”, kertoi Helsingin kaupungin Itä-palvelualueen johtaja Maritta Haavisto paneelikeskustelun aloituksessa.

Helsingin kaupungin alueella toimii 15 Pilke-ryhmää. Haaviston mukaan ikäerityinen ryhmätoiminta vaatii toimiakseen monialaista yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Palvelun toteuttamisen haasteena on, että terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa koskevat erilliset lait eivät tue yhteistyön toteuttamista.

– Pilke ei ole ikä, Pilke on asenne. Jokainen oven avaus on inhimillinen voitto, kehittäjäkoordinaattori Hanna Saarinen Keski-Pohjanmaan Soitesta lausui. Saarisen mukaan moni pilkeläinen jättää päihteidenkäytön Pilke-kokoontumispäivänä, koska ryhmä on tärkeä ja paikalle ei haluta tulla päihtyneenä. Yleistä asennetta päihteidenkäyttäjien vertaisryhmiin suhtautumisessa hän toivoisi avoimemmaksi.

Kouvolassa Pilke-toiminnan aloittaminen on vähentänyt vastaanottokäyntien tarvetta. Mielenterveys- ja päihdehoitaja, Pilke-ohjaaja Titta Kärki kertoi päivystyskäyntien, lääkärikäyntien ja yksinäisyyteen liittyvien ongelmien vähentymisestä Kymsoten alueella. Monitoimijainen yhteis- ja verkostotyö toimii alueella hyvin.

Aluevaltuutettu ja Sininauhaliiton projektityöntekijä Päivi Maisila kertoi, miten Pilke-ryhmät ovat vähentäneet vastaanottokäyntejä sekä muuta palveluohjauksen tarvetta; myös vuodeosastojaksoja katkaisuhoidossa on jäänyt pois Pilke-toimintaan osallistumisen myötä. Toiminnassa on vahvasti kannatteleva työote, joka ilmenee muun muassa viikoittaisissa Pilke-puheluissa. Pienemmissä maalaiskunnissa ammatillista järjestötyötä on melko vähän. Sen toivoisi lisääntyvän, sillä palkattu järjestötoimija on tärkeä resurssi niin kunnan kuin hyvinvointialueen palveluvalikossa.

Musiikki tuo ihmiset yhteen

Ilon ja toivon säveliin seminaariyleisön johdatteli musiikkiterapeutti Heikki Raine. Seminaariyleisö sai kokea musiikin oivalluttavan ja yhdistävän voiman omakohteisesti. Raine kuljetti yleisöä eri tunnelmiin ja kutsui yleisön laulamaan mukana.

Sen mukaan, miten laulut olivat tuttuja, ihmiset lähtivät mukaan yhteislauluun. ”Tanssittu koskaan ei Nestorin häitä” viritti osan mukaan. Suosikiksi nousi myös Jukka kuoppamäen Sininen ja valkoinen”, joka tuntui koskettavan ja yhdistävän lähes kaikkia.

Teksti: Henna Tarjanne-Lekola
Kuvat: Matleena Merta

Pääkuvan kuvateksti:
Sininauhaliiton Pilkettä elämään -projektin Katariina Karppinen, Anne-Leena Nikula ja Päivi Maisila tekevät työtä, jotta Pilke-toiminta voisi levitä kaikille hyvinvointialueille.

Pilke-juhlaseminaarin 8.11.22 järjestivät yhteistyössä:
Sininauhaliitto, Diakonissalaitos ja Fingerroosin säätiö

Luitko jo nämä?

7.10.2022

Tervetuloa Pilke® 20 vuotta -juhlaseminaariin 8.11.22

Ikääntyneiden vertaistuellinen päihdetyö Pilke täyttää 20 vuotta! Ilmoittautuminen...
6.10.2022

Pilke-ohjaaja- ja kouluttajakoulutukset syksyllä 2022

Syksyn Pilke-ohjaaja- ja kouluttajakoulutukset ovat käynnistyneet. Päivitämme tietoja uusien...
10.8.2022

Pilke 20 vuotta -juhlaseminaari 8.11.2022 - ilmoittaudu mukaan!

  Seminaari-ilmoittautuminen on käynnissä. Juhlaseminaari pidetään 8.11. klo 9.30 -...