Päihdekuolema ja vaiettu suru (2017)

Katariina Hänninen, Marja-Liisa Laapio, Virpi Liirus-Mäkelä, Eeva Nurminen (toim.)
Sininauhaliitto 2017
49 s.
maksuton, tilaukset postimaksua vastaan
saatavana myös PDF-versiona

 

Pojan kuoleman jälkeen olen ollut aika yksin. Kun olen kertonut
poikani kuolemasta, tietysti kysytään, mihin hän kuoli. Aluksi vastailin:
sairauskohtaukseen. Nykyisin vastaan suoraan: päihteisiin.

Läheisen päihdekuolemasta voi olla vaikea kertoa toisille. Moni omainen kokee häpeää, syyllisyyttä, epäonnistumisen tunteita, helpotustakin. Tilastollisesti päihdekuoleman kanssa ei kuitenkaan olla yksin. Alkoholiin kuolee noin 1 700 suomalaista vuosittain. Huumekuolleisuus on Suomessa EU:n korkeinta tasoa.

Saman menetyksen ja surun kokeneita on paljon. Silti päihdekuoleman tuottama suru piilotetaan, jätetään käsittelemättä ja vaietaan. Miten sen voi tunnistaa?

Päihdekuolema ja vaiettu suru auttaa etsimään ammatillista herkkyyttä kohdata päihdekuolema ja siihen kätkeytyvä monisyinen suru. Käsikirjassa asiantuntijat kertovat, mistä tässä surussa on kyse ja minkälaisia suruprosesseja omaiset käyvät läpi. Kirjaan on koottu myös päihteisiin läheisensä menettäneiden kertomuksia kokemuksistaan, tunteistaan ja elämässä eteenpäin pääsemisestä.

Päihdekuolema ja vaiettu suru tarjoaa esimerkkejä tavoista käsitellä surua ja muistaa vainajaa kaikkien elämää – ja kuolemaa – kunnioittavilla tavoilla.

Tilaukset
PDF-versio