Ikääntyneiden määrä kasvaa ja ihmiset elävät yhä pidempään. Suhtautuminen alkoholinkäyttöön on muuttunut vähitellen sallivammaksi alkoholikulttuurin muutoksen myötä, joten nykyään myös aiempaa useampi ikääntynyt käyttää alkoholia ja muita päihteitä.
Alkoholista voi aiheutua ongelmia, vaikka henkilö ei käyttäisi suuria määriä alkoholia. Esimerkiksi lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutukset saattavat olla arvaamattomia. Ongelmaksi alkoholi muodostuu, kun käyttö on haitallista sekä alkoholia juovalle että tämän ympäristölle.
- Yli 65 -vuotiaat muodostavat heterogeenisen joukon ihmisiä, joiden kokemukset ja elämäntavat ovat muiden sukupolvien tavoin yksilöllisiä
- Ikääntyneiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt 1980-luvulta lähtien ja samaan aikaan raittiiden osuus on vähentynyt
- 1945–1950 syntyneet suuret ikäluokat ovat omaksuneet vapaamman alkoholikulttuurin kuin heitä edeltäneet sukupolvet
- Ikääntyneet käyttävät alkoholia hauskanpitoon, juhlimiseen, rentoutumiseen, ajankuluksi, seuraksi, mutta myös epämiellyttävien tunteiden ja ajatusten torjuntaan, yksinäisyyden lievittämiseen, itselääkintään, elämän tarkoituksettomuuteen ym.
Suurin osa hallitsee käyttönsä, mutta yhä useamman ikääntyneen juominen ylittää riskikäytön rajat tai muodostuu ongelmaksi:
- Noin 2/3 päihdeongelmista kärsivistä ikääntyneistä on käyttänyt paljon alkoholia suurimman osan elämästään
- Noin kolmasosalla runsaampi alkoholinkäyttö on alkanut eläkkkeelle jäämisen yhteydessä
- Kolmantena ryhmänä on pieni määrä ikääntyneitä, joka nauttii alkoholia maltillisesti, mutta käyttää samanaikaisesti alkoholin kanssa yhteisvaikutuksia aiheuttavia lääkkeitä
”Näkökulmia ikääntyneiden alkoholinkäyttöön”
Sirpa Immonen on väitellyt joulukuussa 2012 Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta otsikolla ”Näkökulmia ikääntyneiden alkoholinkäyttöön”. Immosen tutkimuksen mukaan 62 % ikääntyneistä vastaajista käytti alkoholia. 8 % vastaajista ylitti Ikääntyneille määritellyn alkoholinkäytön riskirajan. Riskikäyttö oli yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä ja miesten keskuudessa. Vastaajat ilmoittivat alkoholin käytön yleisimmiksi syiksi hauskanpidon ja juhlimisen sekä sosiaaliset tilanteet. Nuoremmat ikäryhmät ilmoittivat vanhempia useammin syyksi hauskanpidon, juhlan tai sosiaaliset tilanteet. Vanhemmat ikäryhmät käyttivät alkoholia lääkkeenä nuorempia useammin.
Riskikäyttäjät ilmoittivat käyttönsä syiksi elämän tarkoituksettomuuden, ahdistuksen, yksinäisyyden ja masennuksen lievittämisen, ajankulun sekä sen, että muutkin käyttivät. Vastaajista reilu kuudesosa ilmoitti käyttävänsä alkoholia lääkinnällisiin tarkoituksiin, mikä oli yleisempää vanhimmassa ikäryhmässä. Yleisimmät alkoholilla lääkityt vaivat olivat sydän- ja verisuonisairaudet, unihäiriöt, vilustumissairaudet ja ruoansulatusvaivat. Alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö oli yleistä. Alkoholin riskikuluttajat olivat kaatuneet tai loukanneet itsensä kohtuukäyttäjiä useammin tai unohtaneet ottaa lääkkeet alkoholin käytön takia. Alkoholia lääkkeenä käyttävät unohtivat todennäköisemmin ottaa päivän todelliset lääkkeet.
Liika on aina liikaa – ikääntyminen ja alkoholi -hankkeessa tehdyn haastattelututkimuksen (Haarni & Hautamäki 2008) mukaan ikääntyneiden alkoholinkäyttö on samalla tavalla osa ikääntyneiden elämäntapaa kuin muidenkin ikäluokkien. Juominen ei kuitenkaan ole keskeinen osa elämäntapaa, vaan se on vuosien mittaan siirtynyt tai siirretty sivurooliin erilaisin perustein. Tarve rajoittaa alkoholinkäyttöä perustuu muuttuviin kehon vaatimuksiin, henkilökohtaisiin haluihin sekä sosiaalisiin tarpeisiin.
Oman sukupolven keskuudessa ikääntyneet kunnioittavat itsemääräämisoikeutta alkoholinkäyttöönsä. Julkisuuspuheen huoli kohdistuu alkoholin suurkuluttajien määrän kasvamiseen sekä raittiiden ikääntyneiden vähenemiseen – ei niinkään ikääntyneiden alkoholinkäyttöön sinänsä. Ikääntyneisyyteen liittyvän elämänkokemuksen myötä syntyy taito käyttää alkoholia hallitusti. Ei haluta epämiellyttäviä kokemuksia, kuten moraalista tai fyysistä krapulaa, vaan miellyttävä olotila ja nautinto, mihin tutkijoiden sanoin ”riittää pienempikin määrä”.
Lisää tietoa: Haarni, Ilka & Hautamäki, Lotta (2008) Ikääntyvät juomatavat: Elämänkokemus ja muuttuva suhde alkoholiin. Gaudeamus. Helsinki.
